Kahvi – Pohjoismaiden musta kulta
On sanomattakin selvää, että kahvi on tärkeä osa Pohjoismaista kulttuuria. Kahvi on läsnä sosiaalisissa tilanteissa spontaaneista tapaamisista virallisiin juhliin, ja se rytmittää arkemme aamusta iltaan. Ei olekaan ihme, että Pohjoismaissa juodaan eniten kahvia maailmassa; vuonna 2013 Suomi, Norja, Islanti ja Tanska ylsivät kärkisijoille kahvinkulutusta seuraavassa tutkimuksessa lähes 10 kilon kahvinkulutuksella asukasta kohti.
Erityisesti kahvin sosiaalinen rooli Pohjoismaisessa kulttuurissa kertoo kahvin tärkeydestä. Kahvin tarjoaminen vierailijalle on aina ollut tärkeä osa Pohjoismaista vieraanvaraisuutta. Vaikka vierailu ei olisikaan odottamaton, kuuluu kahvi olennaisena osana sosiaaliseen kanssakäymiseen. Ystäviä kutsutaan usein kahville, ja kuulumisia vaihdetaan höyryävän kahvikupin äärellä.
Kahvia tarjotaan myös elämän virstanpylväitä merkkaavissa juhlissa, olipa kyse sitten ristiäisistä, valmistujaisista, häistä tai syntymäpäiväjuhlista. Myös epävirallisemmissa kokoontumisissa, kuten päivälliskutsuissa, kahvia on lähes aina tarjolla ruokailun päätteeksi.
Kahvin merkitys pohjoiselle kansalle näkyy myös siinä, kuinka vahvasti se on läsnä päivän kulumisessa: monelle päivä ei lähde käyntiin ilman aamukahvia, lounaalla kahvi toimittaa jälkiruoan virkaa, iltapäivän katkaisee kahvitauko ja usein nautimme vielä kupin illalla kotiin päästyämme. Koko päivän voisikin jakaa osiin kahvinkulutuksen mukaan.
Töissä on aina aikaa kahvitauolle, ja Suomessa oikeus kahvitaukoon on jopa laissa säädetty. Kahvitauko on usein tapa palkita itseään, rentoutua ja keskustella ystävien tai työkavereiden kanssa. Siksi kahvitauko on tärkeä osa päivää niin opiskelijoille kuin työssäkäyvillekin. Useimmille meistä kahvitauko ansaitaan työnteolla, ja kahvi ja kaikki siihen liittyvä ovat palkintonamme.
